1600-luvulta nykypäivään

Ensimmäiset uudisasukkaat Paavali ja Beata Hiltunen asettuivat asumaan Suvantoon 1600-luvun lopulla. Vuonna 1764 Suvannossa oli 4 uudistilaa, kaksi Hiltusta ja kaksi Halosta. Kylä kasvoi vähitellen – vuonna 1916 päättyneen Isojaon aikaan Suvannossa oli 10 tilaa ja lisäksi pienempiä asumuksia.
Maatalouden ja karjanhoidon lisäksi kylän toimeentulo tuli savotoista, uitosta ja jossain määrin myös poronhoidosta, ruuan jatketta saatiin metsästämällä ja kalastamalla.

Kansakoulurakennus otettiin käyttöön syksyllä 1929. Sitä ennen koulu oli vuoden Mattilan talossa siirryttäessä kiertokoulusta kansakouluun. Koulu toimi supistettuna kansakouluna aina vuoteen 1966 saakka, jolloin koulu lakkautettiin.
Maantie valmistui vuonna 1939 Pyhäjärventieltä Suvantoon, Kitisenjoen etelärannalle. Kylänpuolentie rakennettiin vuonna 1960, samoin puurakenteinen – nykyään museoitu – kapulalossi. Lossiliikenne jatkui vuoteen 1991 jolloin silta valmistui.
Vuosina 1939–1940 Suvannon miehet taistelivat talvisodassa Sallan rintamalla ja vuonna 1941 alkaneessa jatkosodassa pitkin itärajaa Sallan Kelsinkäisestä aina Karjalan kannakselle Ihantalan taisteluun saakka. Talvisodan aikana suvantolaiset olivat evakossa Kittilässä ja Lapin sodan aikana Toholammilla.
Suvannon kylä jäi kokonaan polttamatta Lapin sodan aikana. Kylän ainutlaatuinen miljöö säilyi myös jälleenrakennuskauden toimenpiteiltä. Suvannon kylän rakennuskannan tietoinen säilyttäminen ja korjaaminen palkittiin vuonna 1991 kansainvälisellä Europa Nostra – tunnustuksella.
Kokkosnivan voimalaitos rakennettiin Kitisen alajuoksulle vuonna 1990 ja vuolaasti virrannut joki muuttui kylän kohdallakin järvimäiseksi altaaksi. Suvannon kylän ainutlaatuisen rakennuskannan suojelemiseksi valmistui alueelle osayleiskaava vuonna 2002.
