Suvannon kylä on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kylässä on säilynyt toista sataa ennen sotia rakennettua peräpohjalaista hirsirakennusta, näistä kaksikymmentä on asuinrakennuksia. Useimmat asuinrakennuksista ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Vanhin on Hiltusen 1700-luvulla rakennettu päärakennus.
 
Suvantolaisissa pihapiireissä päärakennus ja navetta ovat vastakkain, kolmannelle sivulle on yleensä rakennettu makasiinirakennus. Aitat, riihet, savusaunat, ladot ja olkitollat sijaitsevat pihapiirin ulkopuolella. Asuinrakennukset ovat yksikerroksisia.  Kylän rakennukset on tehty vahvoista hirsistä lamasalvostekniikalla. Kattoina niissä on ollut joko kolmiorimahuopakatot tai pärekatot, joita vieläkin löytyy kylästä viitisenkymmentä.
 
Suvannon peräpohjalaistaloissa puolet päärakennuksesta muodostaa pirtti. Pirttejä lämmittävät muhkeat luonnonkivestä muuratut peräpohjalaisuunit, pirtinmuurit. 1800-luvulta peräisin olevat ikkunat ovat yleensä kuusiruutuisia. Ikkunan puitteet on koottu puutapein ja ne asetetaan paikoilleen ulkopuolelta. Rakennuksen toisen pään muodostavat porstua ja kamarit, joiden määrä riippuu rakennuksen koosta. Kamaripäässä on usein viimeisenä koko rakennuksen levyinen tupa. 
 
Koristeelliset lautarakenteiset kuistit rakennettiin taloihin 1900-luvun alussa. Ne ovat väritykseltään punamullattua runkorakennusta vaaleampia. 
 
 
 
 

VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ