1600-luvulta nyky­päivään

Ensim­mäiset uudi­sa­sukkaat Paavali ja Beata Hiltunen aset­tuivat asumaan Suvantoon 1600-luvun lopulla.  Vuonna 1764 Suvannossa oli 4 uudis­tilaa, kaksi Hiltusta ja kaksi Halosta. Kylä kasvoi vähi­tellen – vuonna 1916 päät­tyneen Isojaon aikaan Suvannossa oli 10 tilaa ja lisäksi pienempiä asumuksia.

Maata­louden ja karjan­hoidon lisäksi kylän toimeentulo tuli savo­toista, uitosta ja jossain määrin myös poron­hoi­dosta, ruuan jatketta saatiin metsäs­tä­mällä ja kalas­ta­malla.

Kansa­kou­lu­ra­kennus otettiin käyttöön syksyllä 1929. Sitä ennen koulu oli vuoden Mattilan talossa siir­ryt­täessä kier­to­kou­lusta kansa­kouluun. Koulu toimi supis­tettuna kansa­kouluna aina vuoteen 1966 saakka, jolloin koulu lakkau­tettiin.

Maantie valmistui vuonna 1939 Pyhä­jär­ven­tieltä Suvantoon, Kiti­senjoen etelä­ran­nalle. Kylän­puo­lentie raken­nettiin vuonna 1960, samoin puura­ken­teinen – nykyään museoitu – kapu­la­lossi. Lossi­lii­kenne jatkui vuoteen 1991 jolloin silta valmistui.

Vuosina 1939–1940 Suvannon miehet tais­te­livat talvi­so­dassa Sallan rinta­malla ja vuonna 1941 alka­neessa jatko­so­dassa pitkin itärajaa Sallan Kelsin­käi­sestä aina Karjalan kannak­selle Ihantalan tais­teluun saakka. Talvi­sodan aikana suvan­to­laiset olivat evakossa Kitti­lässä ja Lapin sodan aikana Toho­lam­milla.

Suvannon kylä jäi kokonaan polt­ta­matta Lapin sodan aikana. Kylän ainut­laa­tuinen miljöö säilyi myös jälleen­ra­ken­nus­kauden toimen­pi­teiltä. Suvannon kylän raken­nus­kannan tietoinen säilyt­tä­minen ja korjaa­minen palkittiin vuonna 1991 kansain­vä­li­sellä Europa Nostra – tunnus­tuk­sella.

Kokkos­nivan voima­laitos raken­nettiin Kitisen alajuok­sulle vuonna 1990 ja vuolaasti virrannut joki muuttui kylän kohdal­lakin järvi­mäi­seksi altaaksi. Suvannon kylän ainut­laa­tuisen raken­nus­kannan suoje­le­mi­seksi valmistui alueelle osay­leis­kaava vuonna 2002.