Ennen Kokkosnivan voimalaitoksen rakentamista 1987–1990 Kitisessä oli sekä ala- että ylävirtaan Suvannon kylän kohdalta koskia, saaria, niemiä ja rantaniittyjä, jotka vedenpinnan nousun myötä katosivat kartalta. Osaa noista paikoista, kuten Saparoa tai Pahanjängäntörmää, ei koskaan ollut virallisiin karttoihin nimettykään. Onneksi Suvannossa asuu vielä muutamia, jotka muistavat tuollaisia paikkoja ja millä nimin niitä kutsuttiin. Erityisen hyvin niitä muistaa koko ikänsä Kitistä kulkenut kalastaja ja poromies Esa Heinola.
Kyläyhdistys aloitti toukokuun lopulla jokivarren vanhan paikannimistön tallettamisen. Esan johdolla kokoonnuimme Mattilan pirttiin, jonka pitkälle pöydälle levitimme Maanmittauslaitoksen vanhojen karttojen aineistosta tulostettuja Kitisen varren peruskarttalehtiä vuodelta 1963. Suvantoon kuuluviksi rajasimme Kitisen rannat reilun 20 kilometrin matkalta Hyötylästä, läheltä Sodankylän rajaa, Kokkosnivalle, lähelle nykyistä viitostietä.
Jo ensimmäisessä tapaamisessa paikkoja nimettiin ja taulukoitiin tiedostoksi miltei sata. Niistä noin kolmasosa oli veden alle jääneitä ja melkein puolet niittyjä, joista valtaosa on ehtinyt vähintään pusikoitua ellei jo metsittyäkin. Myös se tieto, mille talolle mikäkin niityistä muinoin kuului, on nyt tallessa muuallakin kuin Esan muistissa.
Karttalehdet oli teipattu valtavaksi kollaasiksi, johon paikannimiä kirjoitettiin käsin. Karttaa oli kyllä helppo tutkia sen äärellä, mutta sen liikuttelu nimistötiedon esittelemiseksi muillekin ei ole kovin käytännöllistä. Seuraavaksi olisikin tarkoitus tehdä kartasta tavalla tai toisella myös digitaalinen versio.
